Koska asumme Suomessa

Syksy on aina se, joka tulee kesän jälkeen. (Siis sellaisen kesän, jota ei ole ollutkaan tai ole tulemassa. Ne keillä on rahaa, kokee kesän ulkomailla.)
Syksy on se, joka muistuttaa masennuksesta,
herättää haaveen pitkään nukutuista aamuista, kesäöistä
Mikä herättää suun makuaistin ja tunteen,
että nyt tarvitaan harmaa villatakki, terassi ja kuppi kuumaa kahvia,
jossa lilluu vaahtoavaa kermaa ja vaahtokarkkeja – ja auringonpaiste.
Neuletakin hihansuiden täytyy olla venytettynä keskisormien kohtaan, ja kupissa on pakko olla korva ja joko muumin kuva
tai vaikka viikset.
Tällainen aamu olisi sunnuntai.

Maanantaiaamuna miettisit sanaa maanantai.
Maanantai.
Punainen.
Loputtoman väsymyksen ja rauhattomuuden päivä, jota myös Snapchatin BitEmojisi näyttää katsellessasi filttereitä.

Tiistaiaamu olisi jo hieman parempi.
Tiistai.
Keltainen.
Keltainen on pissan väri.
Eli hyvästä fiiliksestä huolimatta kaikki kusee.
Kusemisella tarkoitan tietenkin sitä, että avaat iPhonesi, kysyt Siriltä mikä on päivän sää ja sääennuste näyttää lumisadetta.
Huokaiset.
Ei sitä kesää sitten tullutkaan.
Mutta joinakin päivinä miesystäväsi on kussut hienot kusikaaret osumatta pöntön renkaaseen. Ensimmäisenä tietenkin hihkut onnea, mutta
(tässä se tulee).
: Lumi sataa lumena.
Suomen ennätys part 3.1 tälle vuodelle on siis saavutettu.

Keskiviikkona olet intoa täynnä.
Vielä kaksi päivää arki rumbaa,
sehän tarkoittaa ettei riemulla oo rajaa.
Joinakin päivinä se vain oikeasti on totta – Suomen sää yllättää ja paistaa aurinko.
Vähäinen ensilumi on sulanut huomaamattasi kykkiessä neljän seinän sisällä mietiskellen, kuinka kolmivuorotyön takia otat kolmannen kerran lokakuussa sairaslomaa uupumuksesta.
Ihanaa elämää,
ihanaa olla aikuinen.

Torstaiaamuna heräät hentoon koputukseen.
Ovi avautuu ja sisään tulee partaveden ja miehen tuoksu.
Hymyilet silmät kiinni ja tutkit muita hajuja.
Mietit ja syvennyt.
Miehelläsi on vapaapäivä. Niin kuin sinullakin, kiitos uupumisen.
Miehesi on tehnyt sinulle ruokaa ja tehnyt kotityöt.
Miehesi on maailman paras mies, etkä kiistä sitä, sillä miehesi on ainutlaatuinen.
Miehesi on yksi niistä 5 prosentin suomalaisista, jotka tekevät innokkaana kaiken itse ja siivoavat ilman ahdistusta kotiaan miettien, kuinka sotkuinen se on.
Miehesi johdattaa sinut parvekkeelle.
Banaanilettuja.
Voileipiä.
Kananmunia.
Amerikkalaisia pannukakkuja.
Appelsiinimehua.
Kahvia kermavaahdolla ja vaahtokarkeilla.
Heräilevä maailma kaksi yli kahdeksan.
Nouseva aurinko marraskuun ensimmäisenä päivänä.
Ja mies vierellä.

Perjantai on erilainen päivä.
Sellainen päivä, milloin on lupa syödä vain noutoruokaa ja katsoa Netflixiä.
Sellainen päivä, jolloin ei tarvitse imuroida eteistä kaikista lehdistä mitä kenkien mukana on tullut.
Sellainen päivä, jolloin rivitalosi etupihan haravoimista voi lykätä.
Sellainen päivä, jolloin on lupa avata siideri ja sanoa miehelleen, kuinka rakas hän on.
Sellainen päivä, jolloin voi pilata tunnelman kysymällä milloin lähdetään Ikeaan,
sellainen päivä, minkä voi parantaa pussailulla kotisohvalla telkkarin edessä Netflix ääntä pitäen.
Sellainen päivä, jolloin kaikki tapahtuu hitaasti ja uneksien.

Koska sellaisia päiviä tarvitaan viikossa meidän suomalaisten sisun kuluttamisen korvaamiseksi.
Koska aina on hyvä uneksia olevansa vanhempi ja leikkiä viisasta ja näsäviisastella.
Koska aina täytyy olla muutaman kerran sellainen päivä, jolloin menuun kuuluu vain noutoruoat.
Tällaisia päiviä ei oikeasti ole.
Eikä tällaisia pariskuntia.
Se on vain haave.
Koska asumme Suomessa.
Ainoat tämän proosan totuudet olivat siideritölkin avaus ja lumisade.
Koska edelleen,
asumme Suomessa.

Metsänväen Kalevala perhevellus

Suomi 100-juhlavuoden kunniaksi vaellettiin Kalevalan hengessä erilaisilla toimintapisteillä parissa. Vaelluksella tutustuttiin Kalevalaisiin hahmoihin ja tehtiin tehtäviä.
Aikojen alussa kaukana Vaalassa Kalevalan mailla asui villi ja vapaa koirien heimo ja hurja ja häijy susien kansa. Koirat ja sudet kilpailivat metsien kuninkuudesta ja sammon omistamisesta ja heidän välilleen syttyi kiivaita kahinoita, koska kummankin heimon mielestä sampo kuului heille. Sammon oli takonut Seppä Ilmarinen omassa pajassaan Tässä tarinassa tärkeintä on se, että eri tehtäpisteiden avulla voisimme saada rauhan aikaiseksi metsään ja sovun susien ja koirien heimon välille. Onnistuttuamme siinä metsässä taas vallitsisi taas rauha ja sota sammosta raukeaisi.
Lapset lähtevät siis vaeltamaan Kalevalan metsään, jossa ensimmäisenä tulee vastaan Sepä Ilmarisen paja. Pajasta kuuluu kalke, kun seppä ja apurinsa Otso Mesikämmen ovat takoa kalkuttamassa. Seppä Ilmarinen on takonut sammon pajassaan. Mutta kun koirat ja sudet vain taistelevat ja kinastelevat siitä ja sen omistamisesta. Niinpä tarvitsee Seppä Ilmarinen takomiseen lasten apua. Sepällä on apurina Otso mesikämmen joka on väkivahva metsä asukas ja toimii apupoikana sepälle. Lasten tehtävänä on takoa avuski niin että saisimme rakennettua toisenkin sammon ja saataisiin rauha sammon ympärille. Nyt kuitenkin sudet sekä koirat ovat tulossa Vaalan metsissä ja etsivät sampoa, siksipä se on piilotettuna metsään etteivät nuo sitä löytäisi, joskao lapset löytäisivät sammon ennen heitä. Matka jatkuu Pohjolan metsään jossa pohjaolan neidot Kyllikki ja Mielikki ovat erittäin huolissaan pienten eläinten puolesta. Kun sudet ja koirat tulevat vauhdilla, täytyisi pienet eläimet saada turvaan ennen sitä etteivät vain jäisi jalkoihin. Eläimet kuljetetaan rataa pitkin suojaan, koska sudet ja koirat lähtivät etsimään sampoa eri puolilta metsää ja eläimet ovat vaarassa jäädä heidän alleen ja pohjolan neitojen seikkailurata on ainut turvallinen reitti. Kun eläimet ovat turvasssa jatkuu matkaanne Kalevalan metsässä kohden nukkuvaa jättiläistä.
Suolla nukkuu jättiläinen Antero Sipulinen, eikä hän ole kaikista lempein jätti, jos hänet herättää. Täytyy siis ylittää suo herättämättä Antero Sipulista. Suon ylitse köysireittejä ovat loihtineet haltijat Ilmatar ja Lemmetär, he auttavat lapsia etenemään niin, ettei jätti Antero Sipulinen kuorsaamisestaan huolimatta herää. Köysiratojen ylityksen jälkeen edessä on kivihirviön pesäkolo. Hirviö ei oikeastaan siedä päivänvaloa vaan lymyää pesäkolossaan ja lapsien reittiä suojelemassa ovat Tappisilmä ja Takkuniska jotka auttavat etenemään labyrinttien kautta Kivihirviön kololle. Matkalla lapset voivat kerätä taikakäpyjä. Pesäkololla lapset saavat nakella hirviötä, niin että sen voimat ehtyvät jokaisen taikakävyn osumasta. Kunhan jokainen lapsi on saanut osuman voi matka jatkua kohden Pohjolan kartanoa
Pohjolan kartanolla käyskentelee huolestunut Pohjolaan emäntä piikansa kanssa. Kuinka ollakkaan piilotettu sampo oli sylkenyt arvokiviä pitkin poikin Pohjolan pihamaata. Lapset auttavat Emäntää ja piikaa keräämään kiviä niin että jokainen lapsi kerää kaksi kiveä. Toisen lapsi antaa koirien heimolle ja toisen susien kansalle. Kun susilla ja koirilla molemmilla on sammossa yhtä paljon kiviä vallitsee Kalevalan metsissä silloin rauha. Näin lapset ovat saaneet rauhan aikaiseksi susien ja koirien välille ja Vaalan Kalevalaisessa metsässä vallitsee taas rauha ja hyvä mieli.

Jalkapallo ja koripallo

Olipa kerran LAuri Markkanen, joka pelasi Puola pelissä ja Wilson. Kun he pelasivat Puolaa vastaa ( Suomi) he voittivat sen ja menivät tiputuspeleihin. JA Wilson nyrjäytti jalan ja KOivistokin nyrjäytti jalan, astui erotuomarin jalan päälle. Mutta ne hävisi pudotuspeleissä Italialle. Sitten kun alkoi jalkapallomatsi, SUomi pelasi Espanjaa vastaan he pelasivat tasan. Enne sitä he voittivat POrtugalin 4-1. Sen pituinen se.
Minä olen Elmo. Jalkapallo ja koripallo on minun lempparilajit. Minä harrastan niitä. Jalkapalloa pelaan jengissä ja koripalloa pelaan kotipihassa ja eskarissa.

Pohjoinen tuuli

On naapurin vaahtera jälleen tulessa.
Tumman punainen latvusto vaalenee alaspäin katsoessa,
tuuli heiluttaa lehtiä kuin liekit tanssissa.

Aurinko valaisee koko puun,
sen värit punaisesta keltaiseen,
kaikki siltä väliltä.
On naapurin vaahtera jälleen tulessa.
Mutta pian tulevat sateet ja pohjoinen tuuli,
jotka raastavat puulta kauniin tulipuvun.

Jään kaipaamaan värejä,
tuota hetkeä vuodesta,
kun kaikki on kaunista.
Tuo pieni hetki niin kaunis ja iloinen on,
kun lintu vielä puussa laulelee ja naapurin lapsi pihalla nauraen leikkii.
Kunnes pohjoinen tuuli tulee ja lintu etelään lentää ja lapsi koulunsa aloittaa.

On pihat tyhjentyneet,
maassa makaavat vain lehdet pudonneet.
Katson ikkunasta huokaisten,
ehkä minäkin ensi syksynä repun selkääni taas laitan.
Kun naapurin vaahtera on jälleen tulessa,
kun pohjoinen tuuli tulee.

Syksyn värit

Mitäkö odotan syksyltä, lehtiä,taivaalta tippuvia värejä. Pimeitä öitä ja kynttilän valoa ja sitä lämpöä mikä lämmittää koko taloa. Lehtien väri loistoa keltaista, ruskeaa ja punaista. On ihanaa katsoa lintulaudalla olevaa tiasta. Suomessa on ihanaa asua, nyt syksyllä saa sieniä ja omenoita kerätä. Onhan vispipuuron tai omenahillon tuoksuun ihana herätä. En kaipaa lämpimiä ilmoja, koska minulla riittää unelmia. Lapsetkin saa sateessa leikkiä, talvi tulee niin äkkiä.

Turistina 100-vuotiaassa Tampereessa

Järjestimme Tampereen Tyttöjen Talolla leikkimielisen ”Turistina 100-vuotiaassa Tampereessa” -kaupunkisuunnistuskilpailun. Tapahtumassa oli ideana, että kierretään rasteja joukkueittain kirjekuorista löytyvien vihjeiden avulla. Kilpailijat saivat vihjekuoret ensin ohjaajilta ja sitten kilpailun edetessä rastien pitäjiltä.

Tapahtuma järjestettiin syyslomaviikolla maanantaina 16.10. Kilpailijat kokoontuivat Tyttöjen Talolla klo 10. Jakaannuimme kahteen ryhmään ja lähdimme suunnistamaan kohti ensimmäistä rastia. Rasteja oli yhteensä kolme, joissa jokaisessa oli jokin pieni tehtävä mikä piti suorittaa; löytyi sanatehtävää, hevosenkengän heittoa sekä narusokkeloa.

Kilpailu sujui hyvin, ja hauskaa oli aamupäivän sateesta huolimatta. Joukkueissa oli tosi hyvä yhteishenki, vaikka kaikki eivät tunteneetkaan toisiaan entuudestaan. Päivän aikana kävimme kaikki yhdessä syömässä lounaan eräässä salaattiravintolassa. Tytöt olivat innoissaan ravintolasta ja monelle se oli varmasti ainutlaatuinen kokemus. Kilpailusta sai lisäksi myös konkreettiset palkinnot, 1. tulleen joukkueen jäsenet saivat kukin yhden elokuvalipun sekä karkkipussin ja 2. tulleen joukkueen jäsenet saivat jokainen ”yllätys-lahjapussit”.

Päivä oli todella onnistunut!

kiusattu koulu lapsi

Olipa kerran poika joka tykkäsi käydä koulua. Kerran hän lähti iloisena kouluun mutta häntä alettiin lyömään ja potkimaan. Hän lähti itkien kotiin kesken koulupäivää koulu kiusaajat joutuivat jälkkään.LOPPU

Vuosi 2017

Hei! Meidän vuosi alkoi 2 luokalla. Meidän ope oli Eva. Hän oli kiva ope. Ja 3 luokalle tuli Anni. 🙂

Aaro ja jesse

olemme Aaro ja Jesse
meidän suomi on auttavainen. Jesse unelmoi että maapalloon tulisi pokemoneja. Aaro unelmoi parantavani mailmaa.muutaa oltaisiin kiltimpiä. jessen leikkiä kavereiden kanssa. aaro päästä urheilemaan kavereiden kanssa

Koulupäivä

Tämä päivä alkoi silleen että meillä oli ylttiä ja sen jälkeen liikkaa.Sen jälkeen oli aamun avaus sitten oli uskontoa. Sitten oli välkkä sitten sen jälkeen oli äikkää sitten oli taas välkkä ja sen jälkeen oli enkkua sen jälkeen päässtiin kotiin.