Archive
Monthly Archives: lokakuu 2017

Loistava tulevaisuus

On aika poistua oravanpyörästä, juuri nyt kun kellastuneet lehdet lakoaa märälle asfaltille.
On aika kääntää aikojen painnuttama katse ylös tulevaan.
Sitoa haavat ja nostattaa toivoa.
Kirkas ruskanpunainen syys täynnä teatteria.
Jotkut sanoo, että syksyllä lehdet putoaa koska valo vähenee. Aurinko menee piiloon.. Minusta se lisääntyy!
Saan voimaa kun mietin tulevaa, mihin se minut vie tai mitä asioita voin ja tulen saavuttamaan.
Jos minusta tulee iso, onko parempaa ajankohtaa? Suomen täyttäessä 100 vuotta!
Kirkas ja komea virstanpylväs, loistava tulevaisuus

Kaamos

Pimeää, harmaata
Pisarat kilpailevat pitkin ikkunaa
On vaikeaa nähdä väriloistoa
Kaamos, se valtaa
Se ahdistaa

Ajatuksia, kaipuuta
Tuuli viimeisetkin lehdet irroittaa
En tahtoisi muuta kuin nukkua
Kaamos, se valtaa
Se ahdistaa

Taikametsä 1

Olipa kerran taikametsä, jossa asui kummallisia olentoja. Taikametsässä on sprite lampi, jossa asuu suolakaloja ja merenneitoja. Metsässä on karkkipuita, piparkakkutaloja ja eriskummallisia kasveja. Taikametsässä asuu myös lentäviä possuja.

Eräänä päivänä lentävät hiiret ja lentävät possut leikkivät yhdessä. Myös susi ja tyttö leikkivät yhdessä. Mutta sitten taikametsään tuli iso paha jättiläinen! Kaikki huusivat ”APUA!”Spritelammessa suolakalat ja merenneidot uivat aivan lammen pohjaan pelosta. Jättiläinen oli jo ehtinyt liiskata monta puuta. Lentävät possut ja lentävät hiiret lähtivät karkuun jättiläistä. Pian kaikkien kodit olivat tuhoutuneet. Sitten paikalle ilmestyi Hamuli hampurilainen, joka pysäytti jättiläisen. Sitten jättiläisestä, Hamulista ja muista metsän asukeista tuli ystäviä. Jättiläinen ei enää halunnut olla paha. Kaikkien kodit rakennettiin uudestaan, jonka jälkeen kaikki elivät yhdessä sovussa.

Taikametsä 2

Olipa kerran taikametsä, jossa asui Lecilia merenneito, Jynx lohikäärme, Elävä puu, Lia taikamarsu, Prinsessa Nelli sekä Pentti pupu.
Eräänä päivänä Lia ja prinsessa Nelli lähtivät metsään kävelylle. He ihastelivat kaunista lampea ja huomasivat elävän puun. He menivät lähemmäs puuta, mutta sen takaa kurkisti Jynx lohikäärme ja he säikähtivät pahanpäiväisesti! Lia rupesi juoksemaan ympäriinsä ja Nelli juoksi päätäpahkaa karkuun ja törmäsi puuhun, kompastui jalkoihinsa ja MOLSKIS putosi lampeen! Lia hätääntyi ja ihmetteli mihin prinsessa hävisi. Onneksi Lecilia merenneito huomasi tapahtuman ja auttoi Nellin kuivalle maalle! Nelli kiitti Leciliaa ja Lia juoksi Nellin luo ihmetellen mihin tämä oli aiemmin hävinnyt.

Samaan aikaan Pentti pupu tarkkaili tapahtumia sivusta ja huomasi, että lohikäärmekin oli säikähtänyt. Hän loikki lohikäärmeen luo ja sanoi hänelle, ettei ollut mitään pelättävää ja johdatti lohikäärmeen pois piilosta. Lia ja Nelli säikähtivät lohikäärmettä, mutta Pentti vakuutti, ettei mitään pelättävää ollut. Nelli, Lia ja Jynx istuivat alas Pentin kanssa ja huomasivat ettei toisiaan kannattanut pelätä ja he oppivat, ettei ennakkoluuloille saa antaa valtaa.

Taikametsä 3

Oli kaunis ja aurinkoinen päivä taikametsässä. Siellä asusteli sairaalapossu Pertti, Tuuli intiaani, Lilja apina, Hamuli hampurilainen, alicorn Miisa, sekä ilkeä lohikäärme nimeltään Cody.
Taikametsässä on karkkipuita- ja pensaita, kotiluolia, pokémoneja, spinneripuita ja suklaaputouksia.

Kaikki ovat kokoontuneet aukiolle kuuntelemaan taikametsän orkesteria. Codya ei kumminkaan ole kutsuttu. Vihastuneena Cody saapuu paikalle ja syöksee tulta, säikäyttäen Lilja apinan, joka pyörtyy. ”Cody seis!” huusi Miisa ja lensi päin Codya. Seuraa taistelu, jota kaikki muut seuraavat kauhuissaan, paitsi Pertti ja Tuuli, jotka ovat rauhallisia. Hamuli juoksee ympäriinsä panikoiden, koska luulee, että hänet syödään. Cody raapaisee Miisaa ja Miisa potkaisee Codya kaviollaan. Loppujen lopuksi kummatkin ovat haavoittuneita, mutta sairaalapossu Pertti hoitaa heidät kuntoon. Tuuli auttaa kaatuneen Codyn ylös ja kaikki ovat ystäviä.

Taikametsä 4

Olipa kerran taikametsä. Taikametsässä asui lentävä lehmä nimeltään Fluffy, velho Amani ja hänen muksunsa Bob, pieni ketunpoikanen Helmi, sekä haamu, joka oli unohtanut nimensä. Metsä oli kaunis. Siellä oli sateenkaaria joka paikassa paitsi, velhojen kodissa.

Eräänä päivänä kaikki olivat juhlimassa Fluffyn syntymäpäivää hänen pilvimökissään. Kunnes yhtäkkiä kaikki pimeni. Pimeydestä kuului kolkkoa naurua. ”Mikä se oli?” kysyi pelästynyt ketunpoikanen. Kun valot palasivat, kaikki herkut olivat kadonneet pöydältä. Kuka mahtaa olla syypää?

Seuraavana päivänä Amani ja haamu keskustelivat, syödessään varastettuja herkkuja piilopaikassaan. Kiltti Bob ei tykännyt siitä, että he olivat olleet tihutöissä, joten hän lähti kertomaan kaikille. Ketunpoikanen järkyttyi ja sanoi: ”Hyvä kun tulit kertomaan Bob!” Bob johdatti koko poppoon Amanin piilopaikkaan ja nähdessään heidän tulevan, Amani lähti pakoon ja haamu muuttui näkymättömäksi. Koko poppoon jahdatessa Amania, näkymätön haamu istui rauhassa penkillä ja söi varastamiaan herkkuja.

Taikametsä 5

Olipa kerran salainen taikametsä, jossa asui kaikenlaisia olentoja. Taikametsässä oli rauhallista, kunnes sinne astui kaksi pelottavaa lohikäärmettä. Toinen lohikäärmeistä keksi kadottaa koko metsän. Jedle-koira huomaa, että metsä on kadonnut ja hän lähtee kertomaan siitä Pepe-koiralle. Pepe kauhistuu! Yhdessä he lähtevät kertomaan asiasta keijuille. Keijut eivät aluksi usko koiria, joten he lähtevät yhdessä katsomaan metsää.

Paikalle saavuttuaan keijujen on pakko uskoa koiria, sillä metsää ei enää ole! Koirat sanovat yhdessä. ”Haistamme lohikäärmeet.” Koirat ja keijut lähtevät yhdessä seuraamaan lohikäärmeen hajua ja päätyvät lohikäärmeiden luolalle.

He ovat peloissaan, mutta he huhuilevat lohikäärmeitä. Lohikäärmeet tulevat esiin ja kysyvät: ”Mikä hätänä?”
Sen jälkeen kaikki sanovat yhteen ääneen: ”Palauttakaa metsä!”
Lohikäärmeet vastaavat, että eivät aio palauttaa metsää. Ella-keiju sanoo Mushulle: ”Tiedäthän, että Drag käyttää sinua vain hyväkseen pahoissa teoissaan?” Mushu kysyy Dragilta: ”Onko se totta?” Drag vastaa: ”Käytän sinua vain palvelijanani.” Mushu vastaa: ”Siinä tapauksessa siirryn hyvien puolelle.” Keijut ja eläimet kysyvät Dragilta: ”Etkö oikeasti voisi vain palauttaa metsää?” Sitten Drag vastaa: ”Vain yhdellä ehdolla. Ehtoni on, että olette ystäviäni!” Eläimet ja keijut vastaavat yhteen ääneen: ”Tottakai olemme ystäviäsi.” Drag palauttaa taikametsän ja kaikki olvat lopuksi ystäviä.

Aina tulee syksy

Sade. Se hakkaa päälleni kun tanssin vaahteran lehtien päällä sata vuotiaan Suomen kunniaksi. En odottanut tälläistä syksyä. Minun piti kuolla viime keväänä. En kuollut. Nyt olen täällä rakastettuna ja terveenä. Kaikki odottavat onnistumistani. En välitä vaikka en onnistuisi. Uusia tilaisuuksia tulee, niitä on tullut jo sadan vuoden ajan. Aina tulee uusi syksy ja se on upeaa.

Maa

Askelia,
askelmia.

Maatuvia, maantuoksuisia
unelmia
Uusien riemujen
odotus
sormenpäissä
askeleissa

Tässä maassa,
unelmissa.