Pieni opas tarinoiden keräämiseen

[vc_row][vc_column][vc_empty_space height=”50px”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column width=”1/4″][vc_single_image image=”533″ img_size=”medium”][vc_empty_space height=”100px”][vc_single_image image=”373″ img_size=”medium”][vc_empty_space height=”100px”][vc_single_image image=”118″ img_size=”medium”][/vc_column][vc_column width=”1/2″][vc_column_text]

Pieni opas tarinoiden keräämiseen

[/vc_column_text][vc_column_text]

Osallisuus menetelmäksi

Tässä oppaassa on ideoita siitä, miten voimme omalla toiminnallamme edistää lasten ja nuorten kokemusta ja kuulluksi tulemista omasta ympäristöstä eri tavalla kerättyjen tarinoiden avulla. Lapsi ja nuori haluaa tulla kuulluksi, osalliseksi yhteisössä. Osallisuus ei ole itsestään selvää, vaan siihen kasvetaan oman osallistumisen kautta. Konkreettisten menetelmien listaamista tärkeämpää on herätellä toimijoita ymmärtämään, mitä osallisuus on ja miksi se on tärkeää.[/vc_column_text][vc_column_text]

Ohjaaja / vastuuhenkilö

Aktiiviseksi kansalaiseksi ei synnytä vaan opitaan. Kiinnostus yhteisiin asioihin ja tunne omista mahdollisuuksista vaikuttaa, kasvavat harjoittelun myötä. Osallisuudella tarkoitetaan vaikuttamisen tunteen luomista lapsille ja nuorille; tunnetta siitä, että omalla mielipiteellä on merkitystä. Toiminnassa on tärkeää korostaa erilaisten kansalaistaitojen harjoittelua, esimerkiksi vuorovaikutus-, viestintä-, ongelmanratkaisu- ja päätöksentekotaitoja. Tärkeää on löytää ne kasvatukselliset keinot, joilla voidaan edistää lasten ja nuorten kasvamista aktiivisiksi kansalaisiksi. Osallisuuden tunne syntyy aina vuorovaikutuksessa toiseen.

Aikuisen tärkein rooli osallistavassa toiminnassa on toimia ryhmän ihmettelijänä, kysymysten asettajana. Mitä voisimme tehdä toisin, mitä voisimme tehdä enemmän/ vähemmän,  miksi joku asia on/ei ole näin?

Ohjaajan / vastuuhenkilön rooli ryhmän rinnalla ja mentorina

  • Innosta ryhmää toimimaan yhdessä
  • Rohkaise ja tue kaikkia ryhmäläisiä osallistumaan
  • mieti sopiva menetelmä, jossa kaikkien mielipide tulee kuulluksi
  • Anna tilaa ideoille ja erilaisille näkemyksille, älä arvostele tai lyttää kenenkään ajatuksia
  • Ylläpidä myönteistä ilmapiiriä ja ohjaa tilannetta niin, että pysytään sovitussa
[/vc_column_text][vc_column_text]

Menetelmiä tarinoiden keräämiseen

Tarinoita voi kerätä monella eri tavalla. Lapsille ja nuorille voi ehdottaa, millä tavalla hän tai he haluavat tarinansa kertoa. Tarina voi olla yksittäisen henkilön kirjoittama runo tai koko lapsiryhmän yhdessä kirjoittama ja esittämä näytelmä. Tapa voi olla myös joku aivan muu, kunnioita kertojan omaa mielipidettä ja näkemystä asiasta.  Jokainen on oman tarinansa asiantuntija.

Tarinan voi tehdä esimerkiksi

  • Piirtämällä kynillä, katuliiduilla, vesiväreillä, askartelumaaleilla
  • Askartelemalla luonnon materiaaleista
  • Muovailemalla muovailuvahalla, taikahiekalla, paperimassalla
  • Leikkaamalla lehdistä kuvia ja tekemällä kollaasin / aarrekartan
  • Tekemällä kollaaseja puhelimen/tabletin sovelluksella tai tietokoneella
  • Kirjoittamalla tarinan tai runon
  • Sanoittamalla oman laulun tai tekemällä musiikkia
  • Rakentamalla palikoista, legoista, esineistä
  • Haastattelemalla toisia
  • Ottamalla valokuvia, yhdistelemällä kuvia
  • Tekemällä videon yksin tai yhdessä
  • Tekemällä näytelmän
  • Tekemällä näytelmän esim sorminukeilla, tikkunukeilla, pehmoeläimillä, legoilla yms.
  • Saduttamalla: ”Kerro satu (tai tarina), juuri sellainen kuin haluat. Minä kirjoitan sen ylös sana sanalta, niin kuin sinä sen kerrot. Kun satu on valmis, minä luen sen sinulle, jotta voit korjata sitä, mikäli haluat.”
[/vc_column_text][vc_column_text]

Vinkkejä tarinoiden aiheista

Eri-ikäisiä kannattaa pyytää kertomaan tarinansa eri tavoilla ja juuri itselle sopivalla tavalla. Helpointa tarinan tekeminen on omasta lähiympäristöstä tai omasta mielenkiinnon kohteesta. Alla on listattu vinkkejä ja kysymyksiä ohjaajalle tukikysymyksiksi, mikäli lapsi tai nuori ei heti keksi, mistä voisi tarinansa tehdä.

  • Kaveri tai ystävä
    Mitä hänen kanssa teen, missä olemme, mikä on parasta, miksi olemme ystäviä?
  • Harrastus tai tekeminen
    Millainen, mitä teen, parasta minun harrastuksessa?
  • Meidän piha tai leikkipuisto
    Mitä siellä on, mitä teen, mitä siellä voisi vielä olla?
  • Normaali päivä / arkipäivä
    Millainen, mitä teen, kenen kanssa olen, missä olen, huippuhetki?
  • Paras paikka maailmassa
    mitä siellä on, mitä siellä voi tehdä, miksi se on paras paikka?
  • Unelmaharrastus
    Mitä haluaisin oppia, kenen kanssa, miksi se on unelmani?
  • Oma tulevaisuus
    Missä olen, mitä teen, mistä unelmoin?
  • Haaveammattini
    Mikä minusta tulee isona, mitä teen, miksi se on haaveeni?
  • Millainen on Suomi?
    mitä hyvää tai huonoa siinä on, millaiseksi haluaisin Suomen?
[/vc_column_text][/vc_column][vc_column width=”1/4″][/vc_column][/vc_row]