“Olipa kerran tikkari ja jäätelö, jotka unelmoivat, että he saisivat karkkia. Mutta eräänä päivänä he saivatkin karkkia.”
“Olipa kerran suuri kivi. Hän unelmoi aina, että saisi metsästä karkkia. Kunnes hän uneksi eräänä yönä, että hänellä olisi koko vartalo täynnä karkkia. Seuraavana aamuna hän näki itsessään karkin ja hän meni heti ilmoittamaan siitä muille. Hänen pappansa oli suuri kivi myös, kunnes pappa sanoi, että “tuo on aika erikoista”. Kunnes hän oli täynnä karkkeja pappa tutki hänet kokonaan ja pappa sanoi “sinä olet erikoiskivi”.”
“Koira ja risu asuvat vierekkäisillä kallioilla. Koiran päälle sataa ärriä, koska se tarvitsee rohkeutta elääkseen lumotussa metsässä. Keiju asui pilvessä ja lähetti sieltä rohkeutta koiralle. (Koira tarvitsi rohkeutta, jotta voisi asua kepin vieressä.)”
“Tääl oli kaunis päivä. Ja sitten alkoi sataa karkkia. Aurinko paistoi. Ja banaanitkin on muuttunut erivärisiksi. Ja kukan terälehdet on myös muuttunut erivärisiksi. Ja ei muuta.”
“Mun pikkusisko sanoi, et se haluais löytää taikametsän ja mä päätin piirtää sen.”
“Siellä on aina päivä. Siellä on pieni lampi, jossa on mustia pisteitä. Siellä on erivärisiä tähtiä maassa. Siellä on kuu, joka on tehty tikkarista. Puu, jossa kasvaa karkkeja. Ruoho on karkkipötköjä.”
“Toi tyttö yrittää ottaa puusta herkkuja. Tyttö tuli tunnelista. Täällä on timantteja maassa ja jättitikkari. Tääl on aina kesä. Eikä siellä oo mitään mörköjä, jotka voi pelästyttää. Eikä tääl oo hyttysiä, jotka vois pistää. Eikä siel oo ampiaisiakaan.”
“Olipa kerran oranssi oksa, joka asui rauhassa maagisessa maailmassa. Siellä asui yksi keiju, joka istutti karkkeja, jotta siellä kasvaisi karkkipuita. Yhteen puuhun olikin kasvanut kolme silmää. Eräänä päivänä susi tuli maagiseen maailmaan ja irrotti silmät puusta. Tikku oli tipahtanut siitä puusta ja kun susi oli ottanut silmät irti niin tikunkin silmät lähti. Tikku oli hyvin vihainen, mutta hän ei löytänyt sutta (koska hän oli sokea).”
“Olipa kerran keppi, joka asui luolassa. Hänellä oli lemmikkinä hevonen. Hänen talon vieressä oli puro. Siellä asui kolme kalaa. Kepillä oli oma muistiinpanokirja kuusen vieressä. Eräänä päivänä hänen laaksoon astui taikakoira. Taikakoira osasi taikoa. Hän taikoi kolme omenaa omenapuuhun. Hän takoi lisää kolme kalaa puroon. Ja hän taikoi kolme soihtua tikun laaksoon. Kun tikku astui ovestaan ulos ja huomasi kaikki yhdeksän asiaa, jotka olivat muuttuneet ja kiitti koiraa yhdeksästä asiasta.”