Fika med Hemmet
Språkbadselever fikade med Hemmets pensionärer
Att berätta för unga väcker minnen
Stämningen i Luostarivuoren koulus matsal var till en början lite pirrig när språkbadseleverna i årskurs 7—9 ordnade kaffestund med Stiftelsen Hemmet i Åbos dagverksamhet torsdag 23.11. Alla eleverna i språkbadsklasserna var med i förberedelserna inför kaffeträffen, som gick helt på svenska. Fika med Hemmet var kulmen på ett snart tre år långt samarbete mellan Luostarivuori skolas språkbadsklasser och Hemmets pensionärer. Initiativet till samarbetet kom från lärare Teija Jalanne, som ville skapa kontakter över både språk- och generationsgränser.
— Jag tog kontakt med Hemmet, som genast var positivt till samarbete. Vi började med brevväxling och skrev påskbrev till varandra. Alla pensionärer fick ett eget brev från en elev, namnen på pensionärerna fick vi på förhand. Följande år blev det julbrev istället, och sen har vi besökt Hemmet två gånger med eleverna. En gång diskuterade vi yrkesval och studietiden, vilket var intressant för eleverna på nionde klass, eftersom de ska välja hur de fortsätter sina studier. Speciellt brevväxlingen har varit omtyckt, säger Jalanne.
Arttu Mäenpää och Veera Sellgren, som är ordförande respektive vice ordförande för elevrådet, och som agerade programledare under kaffeträffen, håller med.
— Att brevväxla med pensionärerna var en fin omväxling till de vanliga lektionerna, det var roligt att skriva och svaren vi fick var intressanta. Speciellt att vänta på svarsbrevet var spännande!
Träffarna och diskussionerna har varit omtyckta också hos pensionärerna i dagverksamheten och har gett insikter i vilka likheter och skillnader som finns mellan ungdomstid nu och ungdomstid för några decennier sedan.
— Vi rörde oss mera fritt utomhus, spelade boboll och fyra mål. På den tiden var gatorna mindre trafikerade och livet mera lantligt. Nuförtiden sysselsätter sig ungdomen med sina telefoner och plattor och är mest inomhus. Föräldrarna kanske också är räddare att låta dem gå ensamma ut, kanske världen är farligare nu, funderar Hedvig Hertzberg.
— Det har varit intressant att diskutera med ungdomarna. Att berätta om sin ungdomstid har gjort att man kommer ihåg nya saker från den tiden, säger Barbro Salonius.
Den nya teknologin för också goda saker med sig.
— Unga nu är mera insatta. De vet mycket mera om vad som händer i världen tack vare internet och datorerna än vi gjorde, menar Hertzberg.
Läraren Teija Jalanne tror att träffar över generationsgränserna är speciellt nödvändiga idag när umgänget mellan olika åldrar inte är så självklart i dagens samhälle.
— Förr bodde man kanske i samma hus som sina mor- eller farföräldrar. Numera saknas samma naturliga inslag. För en ung människa kan det kännas mycket lättare att prata med någon som är äldre än de egna föräldrarna.
Samarbetet mellan språkbadsklasserna och Hemmet fortsätter också i framtiden.
— Vi fortsätter att brevväxla och planerar också ett vårbesök till Hemmet. En dröm vore att ordna en gemensam utflykt där också elevernas föräldrar kunde delta. Vi kunde åka bort någonstans, ha med oss musik, dans och ordlekar. För bara viljan finns kan det mesta göras, bara himlen är gränsen, säger Jalanne.
Också under Fika med Hemmet bjöds det på musik, både från dagverksamheten och från skolan. Som avslutning på träffen fick pensionärerna ta med sig en reflex.
— Det är en symbol för att också äldre personer ska synas i samhället, avslutar Sellgren.
Fika med Hemmet har fått understöd av Suomen nuorisoseurat r.y. inom ramen för projektet 100 tapahtumaa, 1000 tarinaa, Hemmets dagverksamhet ordnas i samarbete med Åbo svenska diakoniförening.
Text: Johanna Slotte, Sekreterare, Hemmet i Åbo
————————
Oppilaiden ajatuksia ”Fika med Hemmet” -tapahtumasta 23.11.
Koonnut Teija Jalanne
> Tilaisuuden ohjelma oli hyvä
> Tilaisuus oli hieman liian pitkä ja olisin toivonut enemmän ”actonia”
> Olisi ollut mukavaa, jos eläkeläiset olisivat istuneet oppilaiden pöydissä, jolloin olisi syntynyt enemmän vapaata keskustelua
> Olisi ollut kiva saada tietää, kenen kanssa oli ollut kirjeenvaihdossa
> Eläkeläisten nimet jäivät hieman kuulematta
> Eläkeläisten esittämät laulut olivat kivoja
> Tapahtuma oli varmasti eläkeläisten mielestä mielenkiintoinen, kun heillä oli nyt tilaisuus päästä katsomaan nykyajan nuoria koulussa.
> Muffinsien leipominen oli mukavaa
> Oli kiva, että seiskat olivat leiponeet muffinsseja, joita olisi voinut syödä enemmänkin; ne olivat hyviä
> Kahvinkeitto ja -tarjoilu oli ihan ok
> Eläkeläisille hauskaa aikaa ja tekemistä; olisi voinut olla enemmän yhteistä ohjelmaa oppilaille ja eläkeläisille
> Kiva tavata vanhoja ihmisiä ja kuulla heidän tarinoitaan lapsuudesta, kouluvuosista, nuoruudesta, opiskelusta, työvuosista sekä elämästä vanhuksena tässä yhteiskunnassa
> Kiva jos eläkeläisillä oli kivaa
Koko perheen joulupolku
Tapahtumassa on seitsemän tehtävärasti, jossa oli tonttu/jouluaiheinen arvoitus.Kuusi rasteista oli ulkona ja yksi sisällä. Tehtäväkierrokselle lähteneet saivat arvoituslistan mukaansa lähtiessään. Joulupukki tarkisti tehtävät ja kaikki saivat palkinnoksi pussukan, jossa oli rusinoita ja pipareita.
Askarteluhuoneessa lapset saivat askarrella joululahjatoiveen joulukuuseen ja kotiinvietäväksi itsetehtyjä joulukoristeita kartongista.
Nuorisoseuran salissa oli lapsille järjestetty joulupiirileikkejä non-stopina.
Tapiolan alakerrassa oli tarjolla pipareita, joulutorttuja, glögiä, mehua ja kahvia.
Suomi 100 leivontaa
Suomi 100 -leivontakurssilla alakouluikäiset leipoivat perinteisiä ja sinivalkoisia herkkuja.
Kipinöiden joulu
Kipinät suunnittelivat jouluohjelmistoa tanhutunneillaan. Samalla oli lähestymässä Kerkkoon Joulumarkkinat, joissa olisi mahdollisuus pitää ohjelmaa lapsille. Yhdessä tuumin päätettiin lasten ohjelman sisältö: tonttupolku, askartelu ja lukunurkka. Ja tottakai myös ryhmän oma esiintyminen koko markkina yleisölle oli ohjelmassa.
Tonttupolkua sunniteltiin mm. välitunneilla koulussa ja ennen treenejä talon uudessa kerhohuoneessa. Polulle valittiin kuusi tehtävää ja Erika kirjoitti tarinan tonttujen taidoista ja hassuista sattumista korvatunturilla. Todelliset tehtävä vähän muuttuivat suunnitellusta tapahtuman lähestyessä. Polku alkoi lämmittelyllä sillä korvatunturilla oli kylmä, sitten oltiin karanneiden keppareiden jäljillä, tontut olivat myös sekoittaneet lahjat ja saajat keskenään, joten lasten tuli auttaa tonttuja, korjattu puhelin oli myös testattava. Lopuksi piti vielä selvittää tiensä upottavan lumen yli ja löytää tonttujen piilottama palkinto.
Askartelussa tehtiin joulukortteja, malleja oli pari erilaista lapsia autettiin tarvikkeiden kanssa ja annettiin ohjeita. Lukunurkkaan oli tuotu kirjoja kirjastosta. Se oli tehty tunnelmalliseksi hallaharsolla ja jouluvaloilla. Ohjelmaan tuli pieni tauko esityksen ajaksi ja tonttupolku sulkeutui kun esitykseen alettiin valmistautua. Yleisöä oli aika paljon ja joku oli kuulemma kysynyt voiko Kipinät taputtaa takaisin lavalle. Päivä oli hauska vaikka järjestelyissä tuli välillä vähän erimielisyyksiäkin.
Kipinöiden joulussa oli kaksi vauhdikasta viikonloppua. Markkinoita edeltävänä lauantaina kävimme esiintymässä Porvoon Joulun avauksessa Lundin aukiolla ulkona. Sama ohjelma esitettiin kolme kertaa kun yleisö vaihtui vähän, ihmisiä oli paljon. Esitys meni hyvin vaikka liikkeitä unohtui. Tanssin jälkeen kierreltiin tonttuhattujen kanssa yleisön seassa. Hattuihin tipahti mm. ruplia ja keno-kuponki, siinä ei kyllä ollut voittoa. Esiintyminen oli kuitenkin kivaa.
Pari viikkoa myöhemmin touhut jatkuivat. Taidetehtaalla oli joulumarkkinat, joissa Kipinät esiintyi. Oltiin myös tapahtuman narikassa hommissa koko päivän. Esitys meni muuten hyvin, mutta lattia oli liukas, joten siinä oli vähän vaikea tanssia. Esityksen jälkeen kiersi tonttulakki, johon yleisö sai laittaa rahaa. Esityksen jälkeen vaihdetiin vain vaatteet ja lähdettiin mäkkäriin syömään. Sen jälkeen tultiin takaisin Taidetehtaalle ja jatkettiin töitä narikassa.
Pitkän markkinapäivän jälkeen juhlittiin sunnuntaina viimein kauden päätöstä nuorisoseuran pikkujouluissa. Puuroa oli tarjolla heti kun tultiin paikalla, kaikki ei syönyt kun olivat syöneet jo kotona. Esiintymisvaatteet vaihdettiin lavan takana kulisseissa sijaitsevassa takahuoneessa. Se on aina viileä, mutta ihana viilennyspaikka esityksen jälkeen kun on hiki. Vaatteiden vaihdon jälkeen pidettiin lyhyet kenraaliharjoitukset. Koko ryhmä pääsi kerrankin yhtä aikaa lavalle. tämän jälkeen päästiin seuraamaan juhlaa perheiden kanssa. Ohjelmassa oli ensiksi ihan pienimpien esitys ja palkintojen jakoa, joita osa oli voittanut urheilijoiden kisoista. Jako kesti aika kauan, mutta sen jälkeen oli Vipinöiden, Ritinöiden ja Kipinöiden esitykset. Kipinöille taputettiin rytmiä melkein koko toisen tanssin ajan. Esitysten jälkeen pukki tuli käymään. Hänen kanssaan leikittiin ja laulettiin. Hän toi myös yllätyspussit kaikille lapsille. Lopuksi oli arpajaiset ja mehua ja torttua. Juhlat loppuivat ja osa järjestäjistä jäi vielä siivoamaan.
Sirkusharrastajien viikonloppu
Sirkusharrastajien viikonloppu järjestettiin 10.-11.11. Lahdessa Koulutuskeskus Salpauksen sirkuskeskuksella, samaan aikaan alasalissa olleen pedagogisen ohjaajakoulutuksen kanssa. Tapahtuman suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi nuorten vaikuttamisryhmä Sirkumentti. Toteutukseen saatiin Suomen Nuorisoseurojen sekä Kansalaisfoorumin avustusta. Tapahtuman tavoitteena oli aktivoida Suomen sirkusharrastajia ja antaa heille mahdollisuus vaikuttaa Suomen Nuorisosirkusliiton (SNSL) toimintaan sekä tuleviin tapahtumiin. Tapahtumassa myös heräteltiin nuoria pohtimaan, miten he voivat vaikuttaa oman sirkuskoulunsa toimintaan.
Sirkusharrastajien viikonloppuun osallistui 19 nuorta kahdeksasta eri sirkuskoulusta. Sirkusharrastajien viikonloppu oli ensimmäinen tämänkaltainen tapahtuma Suomessa. Tapahtumassa kerättiin toiveita ensi kesän 2018 sirkusleiristä, ja niitä pyritään toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan. Tapahtumassa pohdittiin myös, miten sosiaalisen median avulla voisi lisätä kontaktia sirkusharrastajien välillä. Ideoinnin seurauksena Facebookiin luotiin uusi ryhmä Suomen sirkusnuoret. Se on tarkoitettu kaikkien Suomen nuorten sirkusharrastajien väliseen yhteydenpitoon. Tarkoitus on keskustella matalalla kynnyksellä mistä tahansa sirkukseen liittyvästä: ryhmässä voi esimerkiksi jakaa temppuja, pyytää vinkkejä muilta harrastajilta tai vaikka etsiä esiintyjiä oman sirkuskoulun Open Stageen. Ryhmä on tarkoitettu vain harrastajille, ei sirkusopettajille tai -ohjaajille.
Kaiken kaikkiaan tapahtumassa oli rento fiilis. Keskustelun ja ideoinnin lisäksi välillä leikittiin sirkusleikkejä ja tutustuttiin vapaasti muihin osallistujiin. Tapahtuman lopussa kerätyn palautteen mukaan jokainen osallistunut nuori voisi tulla tapahtumaan uudelleen. Sirkumentin suunnitelmissa onkin järjestää samantyyppinen tapahtuma myös ensi vuonna, mahdollisesti vielä hiukan isommassa mittakaavassa.
Viikonlopun päätteeksi Sirkumenttiin rekrytoitiin kolme uutta jäsentä Aino Zohar (Sirkus Pisara), Emma Ollikainen (Espoon esittävän taiteen koulu) sekä Lotta Riikonen (Hakasirkus). Onnittelut mukaan päässeille!
Tapahtumaan osallistuneiden kommentteja: (nämä ehkä erilliseen laatikkoon tms.?)
“Alusta asti kaikki oli hyvällä fiiliksellä ja uusia tuttavuuksia sai ensimmäisestä leikeistä alkaen. Jäi fiilis että oikeasti pääsi vaikuttamaan SNSL:n toimintaan ja tuomaan ideoita esille.”
“Oli hienoa päästä osallistumaan tämän kaltaisen tapahtumaan. Mukaan tarttui paljon uusia ideoita ja selkeni kuinka käytännön tasolla todella on mahdollista päästä mukaan vaikuttamiseen.”
“Oli mahtavaa kun kerrankin todella pääsi tutustumaan muihin harrastajiin.”
“Tosi hyvä fiilis tästä! Tuli heti sellanen olo, että pääsee vaikuttamaan ja suunnittelemaan itselle kiinnostavia asioita.”
“Oli tosi kivaa saada tutustua sirkusharrastajiin muista sirkuskouluista! Saatiin myös vaihdettua yhteystietoja, että voidaan toivottavasti tulevaisuudessa sopia esim. yhteistreenejä.”
